elokuvantaju
  Etusivu   | |   Sanahaku   |   Tietoa opiskelusta  
» Oppimateriaali » Kasikirjoitus » Artikkeli
 
Petja Peltomaa
 

Tuottaja ja käsikirjoittaja (1/6)

Saman pöydän ääressä, eri puolilla.
Elokuvan kehittelyprosessi käsikirjoittajan näkökulmasta.


SISÄLLYSLUETTELO

  1. JOHDANTO
  2. TUOTTAJAVETOINEN MALLI ELOKUVATUOTANNOSSA – MITÄ SE TARKOITTAA?
  3. TUTKIMUKSEN PÄÄKYSYMYS
  4. TUTKIMUSMENETELMÄ
    4.1 HAASTATELTAVIEN VALINTA
    4.2 HAASTATTELUTEKNIIKKA
    4.3 KYSYMYKSET
    4.4 HAASTATELTAVAT KÄSIKIRJOITTAJAT
  5. PALAUTTEENANTO
    5.1 PALAUTTEENANNON TEORIAA
    5.2 KÄSITTEISTÄ
    5.3 MIKSI NEGATIIVISTA PALAUTETTA ON NIIN VAIKEA ANTAA / VASTAANOTTAA?
    5.4 HAASTATTELUMATERAALIN PURKU: PALAUTTEENANTO

    5.4.1 RAKENTAVA PALAUTE – KUUSI KÄSKYÄ
    5.4.2 MISSÄ VAIHEESSA PALAUTETTA PITÄISI ANTAA?
    5.4.3 KUMPI OTTAA YHTEYTTÄ?
    5.5 PALAUTTEENANTO OSAKSI OPETUSTA
  6. KEHITTELYPROSESSI
    6.1 KÄSIKIRJOITTAJAN JA TUOTTAJAN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS ELOKUVAN KEHITTELYPROSESSISSA
    6.2 HAASTATTELUMATERIAALIN PURKU: VUOROVAIKUTUSSUHDE
    6.2.1 MITKÄ ASIAT SYÖVÄT KÄSIKIRJOITTAJAN LUOTTAMUSTA TUOTTAJAAN?

    6.2.2 MISTÄ ONGELMAT SITTEN JOHTUVAT?
    6.2.3 ONNISTUNEEN KEHITTELYPROSESSIN RESEPTI?
  7. JOHTOPÄÄTÖKSET
  8. JATKOTUTKIMUSHAASTEITA
    LÄHTEET

1. Johdanto

Tämän lopputyön tarkoituksena on tutkia, kuinka käsikirjoittaja kokee yhteistyön tuottajan kanssa elokuvan kehittelyprosessin aikana. Kehittelyprosessilla tarkoitetaan vaihetta, jonka aikana ideasta kehittyy valmis elokuvakäsikirjoitus. Tuottajan näkökulmasta kehittelyprosessiin sisältyy paljon muutakin, kuten rahoituksen hankkimista ja hankkeen markkinointia eri tahoille. Tässä lopputyössäni keskityn kuitenkin vain käsikirjoitusprosessin tutkimiseen. Lopputyötäni varten olen haastatellut kymmenen suomalaista ammattikäsikirjoittajaa selvittääkseni heidän suhdettaan kehittelyprosessiin. En kuitenkaan halua tarkastella aihettani ainoastaan heidän näkökulmastaan, vaan pyrin analysoimaan tuloksia lähdemateriaalin avulla mahdollisimman objektiivisesti.

Alunperin aioin tutkia vain palautteenantoa, tilannetta jossa tuottajan ja käsikirjoittajan välinen vuorovaikutus konkretisoituu ja jonka avulla käsikirjoittaja työssään etenee. Valitsin kyseisen aiheen, koska olen itse toiminut tuotantoyhtiössä ns. kehittelevänä tuottajana ja olen ollut läsnä lukuisissa palautteenantotilanteissa. Usein olen kokenut omat valmiuteni antaa palautetta vajavaiseksi ja siksi minua kiinnosti selvittää miten voisin kehittyä palautteenantajana. Minulla on myös palautteensaajan näkökulma; olen käsikirjoittanut sekä pitkää elokuvaa että TV-sarjaa ja saanut palautetta työstäni eri henkilöiltä.

Kun tein ensimmäisiä haastattelujani totesin, että pinnan alla kupli. Haastatteluista kävi selvästi ilmi, että palautteenantoa merkittävämpänä tekijänä prosessin onnistumisen kannalta käsikirjoittajat pitivät asenteita, jotka heijastuvat yhteistyöhön. Käsikirjoittajat halusivat myös puhua muutoksesta, joka tuottajavetoisen mallin mukana oli rantautunut Suomeen. Ennen ennakkosuunnitteluparin muodostivat käsikirjoittaja ja ohjaaja, nyt yhä useammin tuottaja ja käsikirjoittaja. Monella oli huonoja kokemuksia yhteistyöstä tuottajan kanssa ja osan on vaikea ymmärtää, että henkilö joka ennen vastasi projektista taloudellisesti on nyt jakamassa sisällöllistä vastuuta ja osallistuu käsikirjoituksen kehittämiseen.

Koska haastatteluissa nousi näin vahvasti esiin uusi teema, en halunnut  sivuuttaa sitä merkityksettömänä. Pelkkä palautteenantotilanteen tutkiminen olisi ollut hyvän haastattelumateriaalin heittämistä hukkaan. Päätin syventää alkuperäistä aihettani koskemaan tuottaja-käsikirjoittaja vuorovaikutussuhdetta koko laajuudessaan.

Haastatteluja analysoimalla pyrin löytämään niistä yhteneväisyyksiä, eli kokemuksia joista kenties voisi vetää palautteenantoa ja kehittelyprosessia koskevia johtopäätöksiä. Halusin kartoittaa millaisia kokemuksia käsikirjoittajilla on kehittelyprosessista ja samalla selvittää millainen palautteenantokulttuuri maassamme on. Onko mahdollista löytää sudenkuoppia, joihin käsikirjoitusprosessi todennäköisimmin kaatuu, tai voisiko hyvän kehittelyprosessin ainekset niputtaa peräti ohjekirjaksi?

Lopputyöni tarkoitus ei siis ole olla tutkimus tuottajan ja käsikirjoittajan välisestä vuorovaikutussuhteesta. Siihen tarvittaisiin myös toisen osapuolen näkemys, onhan vuorovaikutussuhde kaksisuuntainen. Tarkoituksenani on saada tuottaja miettimään omaan rooliaan kehittelyprosessissa ja kenties kyseenalaistamaan tapaa ja asennetta jolla hän käsikirjoittajan työhön suhtautuu. Ymmärtämällä käsikirjoittajan työn vaatimuksia tuottajalla on suurempi todennäköisyys onnistua omassa työssään kehittelyprosessin ohjaajana. Tuottajan ammattihan on oikeastaan pitkälti sen varmistamista, että muut elokuvantekijät tekevät työnsä hyvin.

Lopuksi haluaisin vielä muistuttaa, että olen pyrkinyt valitsemaan haastatteluista sen materiaalin, joka esiintyy useammassa vastauksessa. Toisin sanoen olen rajannut ulkopuolelle ne näkemykset, jotka ovat yksittäisiä, eivätkä edusta enemmistön mielipidettä. Osa mielipiteistä on kuitenkin hyvin kärjistettyjä. Ne ovat yksittäisten tekijöiden antamia, kukaan ei puhu koko ammattikunnan suulla. Toivon siis, että haastattelemiani käsikirjoittajia ei kaikkia leimata jokaisen tässä lopputyössä esiintyvän kommentin kannattajaksi.


Avainsanat: KÄSIKIRJOITTAJA, TUOTTAJA, ELOKUVAKÄSIKIRJOITTAJA, ELOKUVA JA KATSOJA, ROOLIHAHMO, FIKTIIVINEN HENKILÖ.

LUKU 2

Petja Peltomaa

LUKU 2

JULKAISTU:

Maaliskuu 2006
Taideteollinen korkeakoulu
Elokuvataiteen osasto
Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen linja
Lopputyön teoreettinen osuus

LATAA "Tuottaja ja käsikirjoittaja" RTF-versio (alkuperäinen lopputyö)

© Petja Peltomaa