Käsikirjoituksen ja ohjauksen sekä tuotannon näkökulmista tarkasteltuna kohtaus on filmikerronnallinen yksikkö, kuten kuva, otos ja jakso (sekvenssi). Kohtaus on toiminnallinen kokonaisuus, joka tapahtuu yhdessä kuvausympäristössä ja käsittelee yhden käsikirjoitukseen sisältyvän tapahtuman, jolla on alku, keskikohta ja loppu. Vrt. Näytös.

Fiktioelokuvassa kohtausjako tehdään tuotannollisin perustein. Aleksi Bardyn mukaan kohtaus vaihtuu, kun tapahtuu aikahyppy tai kun paikka vaihtuu. Silti kohtauksen sisällä voi tapahtua pieniä aikahyppyjä. Käytännössä kohtaus on siis yhtäjaksoinen elokuvan osa, jossa on:

• sama paikka, sama lavastus
• samat näyttelijät
• sama vuorokaudenaika (valo)
• sama jatkuvuustilanne

Siten kohtaus vaihtuu toiseksi samalla, jos

• kuvauspaikka vaihtuu
• lavastus vaihtuu
• vuorokaudenaika vaihtuu (valo muuttuu)
• jatkuvuustilanne muuttuu

Dokumenttielokuvan ja kokeilevan elokuvan puolella "kohtaus" on häilyvämpi käsite, jonka täsmällisestä sisällöstä on eri mielipiteitä. Kohtaus on kuitenkin aina laajemman jakson osa, ts. jakso (sekvenssi) koostuu useammasta kohtauksesta, jotka toiminnallisesti liittyvät yhteen. Kohtauksella voidaan myös tarkoittaa useiden otosten sarjaa tai jopa yksittäistä kameran asemaa. Tällöin kohtaus on sarja otoksia (tai yksittäinen otos).

Oheinen kohtausesimerkki on elokuvasta Levottomat (Louhimies, Bardy). Vertaa kuvattua kohtausta käsikirjoituksen vastaavaan kohtaukseen ja pohdi mahdollisia syitä poikkeamille.

Aleksi Bardy: Levottomat. Kuvauskäsikirjoitus.
[www.solarfilms.com/content_files/
levottomat.txt]

Katso myös "Häjyt"-käsikirjoituksen kohtaukset nro 12 - 15, jotka muodostavat yhtenäisen jakson.

Tarkastele, miten Joona Tena on jakanut "Saattajat" -elokuvansa kohtauksiin.
[www.cinergia.com/Saatscript.htm]