Käsikirjoituksen ja ohjauksen sekä tuotannon näkökulmista tarkasteltuna
kohtaus on filmikerronnallinen yksikkö, kuten kuva,
otos ja jakso (sekvenssi).
Kohtaus on toiminnallinen kokonaisuus, joka tapahtuu yhdessä
kuvausympäristössä ja käsittelee yhden
käsikirjoitukseen sisältyvän
tapahtuman, jolla on alku, keskikohta ja loppu. Vrt. Näytös.
Fiktioelokuvassa
kohtausjako tehdään tuotannollisin perustein. Aleksi
Bardyn mukaan kohtaus vaihtuu, kun tapahtuu aikahyppy tai
kun paikka vaihtuu. Silti kohtauksen sisällä voi
tapahtua pieniä aikahyppyjä. Käytännössä
kohtaus on siis yhtäjaksoinen elokuvan osa, jossa on:
- sama paikka, sama lavastus
- samat näyttelijät
- sama vuorokaudenaika (valo)
- sama jatkuvuustilanne
Siten kohtaus vaihtuu toiseksi samalla, jos
- kuvauspaikka vaihtuu
- lavastus vaihtuu
- vuorokaudenaika vaihtuu (valo muuttuu)
- jatkuvuustilanne muuttuu
Dokumenttielokuvan ja kokeilevan elokuvan puolella "kohtaus"
on häilyvämpi käsite, jonka täsmällisestä
sisällöstä on eri mielipiteitä. Kohtaus
on kuitenkin aina laajemman jakson
osa, ts. jakso (sekvenssi) koostuu useammasta kohtauksesta,
jotka toiminnallisesti liittyvät yhteen. Kohtauksella
voidaan myös tarkoittaa useiden otosten sarjaa tai jopa
yksittäistä kameran asemaa. Tällöin kohtaus
on sarja otoksia (tai yksittäinen otos).
Oheinen kohtausesimerkki on elokuvasta Levottomat (Louhimies, Bardy).
Vertaa kuvattua kohtausta käsikirjoituksen
vastaavaan kohtaukseen ja pohdi mahdollisia syitä
poikkeamille.
Aleksi
Bardy: Levottomat. Kuvauskäsikirjoitus.
[versio 18 nV.(1).pdf (solarfilms.com)]
Katso
myös "Häjyt"-käsikirjoituksen
kohtaukset nro 12 - 15, jotka muodostavat yhtenäisen
jakson.
Tarkastele,
miten Joona Tena on jakanut "Saattajat" -elokuvansa
kohtauksiin.
[www.cinergia.com/Saatscript.htm]
|