elokuvantaju
  Etusivu   |    Oppimateriaali   |   Sanahaku   |   Tietoa opiskelusta  
» Oppimateriaali » Käsikirjoitus » Artikkeli
 
Jouko Aaltonen
 

Käsikirjoittaminen on helppoa

1|2|5|6|15|16

Käsikirjoittaminen ei ole mystiikkaa. Mielikuva yömyöhällä hiuksiaan kynttilänvalossa raastavasta nerosta, joka tuskailee viipyvän inspiraation riivaamana, on väärä. Kohtuulliseksi käsikirjoittajaksi oppii kuka tahansa, jolla on hieman mielikuvitusta ja ripaus loogista jäsentelykykyä ja tietysti sitkeyttä. Käsikirjoituksesta tehdään lähes aina useita versioita. Sitä joudutaan muuttamaan, jyystämään ja veivaamaan moneen kertaan.

Jokaisella kirjoittajalla on hetkensä, jolloin teksti ei luista. Se on vääjäämätöntä. Kokenut kirjoittaja tietää pääsevänsä tästä vaiheesta yli. Säännöllinen kirjoittaminen ja rutiini helpottavat tekstin tuottamista ja laskevat aloittamiskynnystä.

Hyvä käsikirjoittaja tuntee välineensä. Hän hallitsee elokuvakerronnan periaatteet, osaa kertoa kuvilla ja äänillä. Parhaiten näitä oppii kirjoittamalla käsikirjoituksia sekä osallistumalla ohjelman valmistusprosessiin.

Ohjelmia tehdään mitä erilaisimmista aiheista. Siksi käsikirjoittajalla tulee olla myös journalistisia perusvalmiuksia: riittävä yleissivistys, kyky omaksua uusia asioita ja hahmottaa erilaisia aiheita. Hänen on myös osattava hankkia lisää tietoa. ja tietysti käsikirjoittajan on pystyttävä ilmaisemaan ajatuksensa kirjallisessa muodossa.

Hyvällä käsikirjoittajalla on näkemystä, persoonallinen näkökulma käsiteltävään aiheeseen. Omaperäisyys, kyky kertoa tutuistakin asioista kiinnostavasti ja persoonallisesti on asia, joka viime kädessä tekee ohjelmasta mielenkiintoisen, sellaisen jota katsoja haluaa katsoa ja joka erottuu kaikista muista ohjelmista. Tämä ei tarkoita, että kaikkien ohjelmien tulisi olla subjektiivisia tai tekijäkeskeisiä, mutta kirjoittajalla ja tekijällä tulisi kuitenkin olla jokin henkilökohtainen suhde käsiteltävään asiaan. Käsikirjoittajan pitäisi aina kysyä itseltään, "mitä minä haluan kertoa katsojalle". Tilausvideoita tehdessään voi löytää itsensä kirjoittamasta käsikirjoitusta mitä oudoimmasta aiheesta. Tällöin suhteen joutuu rakentamaan, miettimään mikä asiassa on mielenkiintoista, mikä kiinnostaa itseään ja katsojaa. Monet aiheet ovat hyvinkin kiehtovia, kun niihin vain paneutuu. Uteliaisuus ja kyky innostua ovat hyviä ominaisuuksia käsikirjoittajalle.

Nämä ovat siis ideaali-käsikirjoittajan ominaisuuksia. Pohjimmiltaan on kyse yksinkertaisesta asiasta: ohjelman sisällön jäsentämisestä sellaiseen muotoon, että se puhuttelee katsojaa. Käsikirjoittaminen on konkreettista työtä. On istuttava alas ja tuotettava tekstiä, jotta ohjelma voidaan tehdä. Käsikirjoittaminen on itse asiassa helppoa.

MIHIN KASIKIRJOITUSTA TARVITAAN?

Käsikirjoitus ei ole itsenäinen kaunokirjallinen tuote. Sillä ei ole elämää ohjelman ulkopuolella, ei mitään taiteellista tai ilmaisullista itseisarvoa; sen arvo ja laatu on nähtävissä vain suhteessa valmiiseen ohjelmaan.

Hyvän ohjelman takana on lähes aina hyvä käsikirjoitus ja vastaavasti huonosta käsikirjoituksesta ei laadukkaallakaan toteutuksella saa kelvollista ohjelmaa. Hyvin tehty käsikirjoitus on kunnollisen ohjelman välttämätön muttei riittävä edellytys. Se on kivijalka, jonka varaan koko myöhempi tuotanto rakennetaan.

Käsikirjoitusvaiheeseen kannattaa satsata monestakin syystä. Ohjelman sisällön rajaaminen ja oikean rakenteen hakeminen ovat asioita, jotka pitää tehdä ennen kuvausvaihetta. Muuten tuloksena on jäsentymätön ja sekava ohjelma, jota katsoja ei viitsi katsoa. Hän ei välttämättä ymmärrä, että vika on juuri käsikirjoituksessa, mutta kokee ohjelman huonona.

Käsikirjoittaminen on halpaa. Se sitoo vain yhden tai muutamia ihmisiä, kun taas kuvausvaiheessa mukana on paljon työntekijöitä ja esiintyjiä. Kuvauskalusto, kuvauspaikat, rekvisiitta jne. nostavat kuvauspäivän hintaa. Ongelmat kannattaa ratkaista mieluummin etukäteen kirjoituspöydän ääressä kuin kuluttaa kallista kuvausaikaa pään raapimiseen. Kunnollinen käsikirjoitus ja yleensäkin huolella tehty ennakkosuunnittelu nopeuttaa sekä kuvaus että editointivaihetta.

Paradoksaalista kyllä, huolella tehty käsikirjoitus mahdollistaa myös improvisoinnin ja uuden ilmaisun etsimisen itse kuvaustilanteessa. Hyvin suunnitellusta on helppo poiketa ilman että kokonaisuus karkaa käsistä.

Käsikirjoituksen tehtävät voidaan luetella seuraavasti:

1. Kokonaisuuden hahmottaminen

Käsikirjoituksen avulla tekijä - sekä käsikirjoittaja että ohjaaja hahmottaa ohjelman keskeisen sisällön ja muodon. Kasikirjoitusprosessin aikana sisältö rajautuu ja tarkentuu, epäoleellinen ainesjää pois ja rakenne hioutuu. Kasikirjoituksesta pystyy yleensä näkemään ohjelman toimivuuden. Tekijän on helppo testata käsikirjoitusvaiheessa erilaisia ratkaisuja.

2. Kommunikointi tilaajan tai muun ulkopuolisen tahon kanssa

Käsikirjoituksen avulla keskustellaan tuotannon ulkopuolisten kanssa. Näitä voivat olla tilaajat, rahoittajat, asiantuntijat tai ohjel-man tulevat käyttäjät. Tilaajan kanssa tarkistetaan ohjelman sisältö-, lähestymistavan oikeellisuus ja painotukset. Toisinaan käsikirjoituksen voi antaa luettavaksi myös "koeyleisölle", tulevia katsojia edustavalle ryhmälle.

3. Kommunikointi työryhmän kanssa

Ohjaajan ja käsikirjoittajan on pystyttävä välittämään näkemyksensä ja päämääränsä muille työryhmän luoville jäsenille, esimerkiksi kuvaajalle ja äänittäjälle. Tässä käsikirjoitus on keskeisessä asemassa.

4. Tuotannollinen funktio

Käsikirjoitus on tärkeä myös tuotannollisesti. Sen perusteella voidaan arvioida, paljonko tarvitaan aikaa ja rahaa ohjelman toteuttamiseen. Käsikirjoitus "puretaan" kuvauspaikkojen, esiin-tyjien ja muiden huomioitavien asioiden perusteella kuvauspäiviksi. -Näin saadaan kuvausaikataulu ja kustannusarvio.

OHJELMAN TEKEMINEN ON PROSESSI

Elokuvan tai video-ohjelman tekeminen on kolmivaiheinen pro-sessi. Ensin on idea, lähtökohta tai visio. Se kirjoitetaan käsikirjoitukseksi. Tätä vaihetta voisi kuvata synteettiseksi; tehdään kokonaisuus pienistä elävän elämän palasista ja yksityiskohdista. Kuvausvaihe puolestaan on analyyttinen; käsikirjoitus pilkotaan yksittäisiksi, irrallisiksi kuviksi, jotka leikkaus- tai editointivaiheessa yhdistetään. Tämä vaihe on taas synteettinen. ja lopullisesti alussa ollut idea tai visio kokee uudestisyntymisen katsojan tajunnassa. Ranskalainen ohjaaja Robert Bresson on ilmaissut tämän monivaiheisen prosessin kauniisti:

"Elokuvani syntyy ensimmäisen kerran päässäni, kuolee paperilla; käyttämäni elävät henkilöt ja todelliset esineet herättävät sen jälleen henkiin; ne kuolevat filminauhalla, mutta tiettyyn järjestykseen sijoitettuina ja valkokankaalle heijastettuina ne elpyvät kuin kukat vedessä. "

Jos itse ohjelmanteko on prosessi, on sitä myös käsikirjoittaminen. Käsikirjoitus kirjoitetaan vaiheittain. Ensin tehdään synopsis, sen jälkeen treatment tai kohtausluettelo ja vasta sitten varsinainen käsikirjoitus. Tämän jälkeen voidaan tehdä vielä kuvakäsikirjoitus (storyboard), ohjauskäsikirjoitus tai leikkauskäsikirjoitus.

Elävässä elämässä prosessi on usein monimutkaisempi: joudutaan tekemään useita treatment-versioita tai palaamaan välillä synopsisvaiheeseen. Käsikirjoittajien työtavat eroavat toisistaan, mutta yhteistä lienee joka tapauksessa työn vaiheittaisuus. Eugene Vale kirjoittaa:

"Sen sijaan, että aloittaisimme lopullisella käsikirjoituksella, meidän täytyy edetä karkeasta rakenteesta eri vaiheiden kautta lopulliseen muotoon. Tämä on tuskallista työtä kärsimättömälle luovalle mielelle. Mutta suurien kuvanveistäjienkin täytyi työskennellä kuukausia ennen kuin mitään ihmishahmoa muistuttavaa alkoi muovautua kivestä."

Vaiheittaisesta työtavasta on paljon hyötyä. Eri vaiheissa epävarmat elementit voidaan poistaa ja rakenteelliset virheet korjata. Uutta materiaalia ja uusia ideoita on helppo lisätä, voimme keksiä yksityiskohtia, joita emme muuten huomaisi jne. Ennen kaikkea rakenne pysyy käsissä, kerronta on sujuvaa ja saamme katsojalle perille haluamamme sanoman.

1|2|5|6|15|16

Jouko Aaltonen
  © Illume Oy

Artikkelit ovat lukuja kirjasta "Käsikirjoittajan työkalupakki" (1993) ja julkaistu yhteistyössä kirjoittajan kanssa.

UUSI KIRJA!