Optiikka

Objektiivien linssit ovat kuperia tai koveria. Ne voivat olla myös näiden yhdistelmiä siten, että toinen puoli on kupera ja toinen kovera. Toinen puoli voi olla myös taso. Kupera linssi kokoaa valokimpun ja kovera linssi hajottaa sen.

Suurennuslasi on kupera linssi. Se kokoaa kaukaa tulevat yhdensuuntaiset säteet yhteen pisteeseen, polttopisteeseen. Polttopistenimitys tulee siitä, että kuperaa linssiä voidaan käyttää polttolasina.

Optiikka jäljittelee silmän toimintaa. Silmä muistuttaa kameraa, siinä on kupera silmälinssi. Sen edessä on iiris eli himmennin, joka säätelee aukon suuruutta. Iiris säätää silmään tulevan valon määrää. Pieni aukko päästää vähän valoa, mutta kuva muodostuu tarkaksi. Kameran valottuvaa filmiä vastaa silmän verkkokalvo.

Näkeminen ei ole jatkuvaa, vaan silmä synnyttää yksittäisiä kuvia kuten elokuva- tai videokamera. 40 km/h kulkeva ihminen näkee tien vain 1 m välein, siksi näkökenttä on sumea aivan edessä ja sivuilla. Kuva verkkokalvolla on nurin päin, mutta aivomme kääntävät kuvan oikeinpäin, ts. olemme oppineet näkemään kuvan "oikein".

Kamera syntyi, kun neulanreikäkameran reiän kohdalle keksittiin asettaa kupera linssi ja suljin sekä takaseinälle kemiallisesti valoherkkä filmi. Aluksi käytettiin levyfilmejä, mutta myöhemmin alettiin käyttää enimmäkseen filmirullia.

Kuva syntyy filmille nurinpäin. Linssi kokoaa runsaasti valoa kuvaan. Näin nopea kuvanotto tulee mahdolliseksi.

Objektiivien päätyypit:

1. Kiinteäpolttoväliset objektiivit:

• Kiinteä polttoväli - usein ei tarkennusta
• Kuvakokoja sommiteltaessa kameraa liikuteltava

2. Zoom-objektiivit:

• Polttoväliä voidaan muuttaa monikertaiseksi. Ammattimaisessa työskentelyssä kamerat on varustettava vähintään zoom-objektiivilla eri kuvaustilanteiden hallitsemiseksi.

Wikipedia: Objektiivi [Objektiivi – Wikipedia]

Wikipedia: Optiikka [Optiikka – Wikipedia]