elokuvantaju
  Etusivu   |    Oppimateriaali   |   Sanahaku   |   Tietoa opiskelusta  
» Oppimateriaali » Lavastus » Artikkeli
 
Jussi Etto
 

Kaupunkinäkymiä studiossa

Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen ja lavastustaiteen osastojen yhteinen opetuksen suurprojekti toi palan kaupunkia elokuva- ja tv-studioihin. Kurssi on mittakaavassaan laajin opetustapahtuma osastojen historiassa. Tiedon tuottamisen lisäksi se otti Lumeen studiotilat käyttöön siinä laajuudessa kuin niitä voidaan käyttää. Studio oli juuri siinä käytössä, jota varten se alun perin rakennettiin.

Eksteriöörilavastus studiossa
© Ville Juurikkala 2002

Eksteriöörilavaste on ensimmäinen LTO:n lavastajien ja ETO:n kuvaajien ja ohjaajien yhteinen opetuksellinen työprojekti, jossa opiskellaan tilankäyttöä ja samanaikaisesti simuloidaan suuren luokan tuotantoa. Samalla projekti on ollut etenkin lavastuksen opiskelijoille perehdyttämistä elokuvatuotannon työtapakulttuuriin.

Kurssin lähtökohtana on elokuvan opettamisen perusprinsiippi siitä, että elokuvan tekoa voi parhaiten opettaa vain tekemällä elokuvaa.
"Elokuvan tuotannollisen kaaren voi oppia ainoastaan käytännön kautta. Kurssin eräs oppi on, että televisio ja elokuva ovat välineinä täysin erilaisia ja että myös lavastajilta vaaditaan elokuvan pitkäjänteistä tuotannon hallintaa", kiteyttää lavastuksen vastaava opettaja, professori Katriina Ilmaranta-Pajunen.

Kuvausryhmä studiossa
© Ville Juurikkala 2002

Opetusluonteensa vuoksi projekti poikkeaa luonnollisesti ammattituotannoista sekä pitemmän rakennusaikansa että tuotantosysteemin osalta. Opettajat luonnehtivat prosessin sujuneen saumattomasti yhteistyön nivouduttua luontevaksi. Kuvauksen professori Esa Vuorinen korostaa kurssin tutkimuksellista luonnetta. Hänen mukaansa eksteriöörin vaativuus opetustapahtumana oli uutta myös opettajille.
"Kurssi on merkinnyt studiotekemisen tradition elvyttämistä. Raskaan harjoitustyön aikana on pystytty kirjaamaan näyttöä sekä työprosesseista että käytännön puutteista. Tätä tutkimusta ei koulutuksessa aiemmin ole kyetty tekemään."
Ponnistus merkitsi myös tekemisen edellytysten testaamista Lumeessa maksimaalisesti. Arvio fasiliteettien käytettävyydestä sekä hyvässä että pahassa tapahtui luonnollisena osana opetustoimintaa.

Valmiina ottoon
© Ville Juurikkala 2002

Opetusohjelmiin eksteriööri merkittiin keväällä 2001. Seuraavana syksynä osastojen opiskelijoista koostuvat ryhmät tekivät lavastuksesta kolme ehdotusta, joista yksi toteutettiin. Rakentaminen alkoi marraskuussa 2001 ja kuvaamaan päästiin helmikuun puolessa välissä 2002. Pankkiryöstön ympärille rakentuva tarina ei ole varsinaisesti itsenäinen lyhytelokuva vaan harjoitus. Se kuitenkin päättyy leikkauksen ja äänisuunnittelun opiskelijoille ja siitä tehdään esityskopio. Eri vaiheissaan ja eri mittaisena eksteriööri on ollut lähes kaikkien LTO:n opiskelijoiden sekä noin 30 ETO:n opiskelijan työkenttä. Opiskelijoiden kurssista saamien opintoviikkojen määrien keskiarvo on 15. Eri opintokursseja kytkettiin prosessiin; mukana olivat esimerkiksi kuvauksen storyboard, lavastusmateriaalit, lavastefondien ja lavasteiden maalaus, patinointi, valaisu ja jälkituotanto.

Kaupunkinäkymä studiossa
© Ville Juurikkala 2002

Mittavuutensa takia eksteriööri voidaan pystyttää ja kurssi uusia ehkä kolmen tai neljän vuoden välein. Elokuvastudion käyttö puolestaan jatkuu ETO:n harjoituselokuvien tuotannoissa.

Sekä Vuorisen että Ilmarannan mielestä maratonponnistus kulki epäilysten, pitkien työpäivien ja sinnikkyyden kautta uskottavaan lopputulokseen. Samalla synnytettiin elävä opetuksellinen yhteys sekä osastojen että opiskelijoiden välille. Kurssi pohjusti käytännön työn kautta opiskelijoille tietoisuuden "omasta" studiosta ja loi pohjan jatkuvuudelle opetuksellisesti sekä, tulevaisuus näyttää, myös ammatillisesti.

Elokuvataiteen ja lavastuksen opiskelijoita katsomassa päivän materiaalia
© Ville Juurikkala 2002

Jussi Etto työskenteli TaiKin elokuvataiteen osastolla opintokoordinaattorina.

Julkaistu: Arttu 2/2002

 
 
Kuvake alkuperäisen mediaseurantakuvan tilalla