Elokuvaaja

Suomen Elokuvaajien yhdistys F.S.C ry [Finnish Society of Cinematoraphers (fscfinland.com)]

Ammatti taiteellisessa elokuva- ja televisiotuotannossa

TEHTÄVIEN JÄSENTELY: PÄÄKUVAAJA

I JOHDANTO

Sana "kuvaaja" käsittää erilaisia ammatteja, joiden työalueet voidaan jakaa seuraavasti:

1. Kuvatoimittajan työ uutis- ja ajankohtaiskuvauksissa
2. Taiteellinen kuvaus filmi- ja videotuotannossa

Seuraavassa esittelemme ainoastaan jälkimmäisen ryhmän toimenkuvan.

II KUVAAJAN TAITEELLISTEKNISET TEHTÄVÄT

Kuvaajan tehtävänä on osallistua taiteelliseen ja tekniseen työhön

• näytelmäelokuva-, televisio- ja videotuotannossa ja
• dokumentti-, teollisuus- sekä mainosfilmien valmistuksessa.

Hän vastaa kuvallisesta ilmaisusta luovasti ja vastuunalaisesti yhdessä ohjaajan kanssa. Tämän vuoksi hänellä tulee olla tekniikan laajan tuntemuksen ja järjestelykyvyn lisäksi selkeä taiteellinen näkemys ja sopeutumiskykyä.

III KUVAAJAN TOIMINTA- JA VASTUUALUE

Tämä alue käsittää filmin kaikki valmisteluvaiheet jaettuna seuraavasti:

• ennakkosuunnittelu
• kuvaukset
• jälkityöt

1. ENNAKKOSUUNNITTELU

1. Perehtyminen käsikirjoitukseen, sen purkaminen jne.
2. Keskustelut ohjaajan kanssa käsikirjoituksesta, dramaturgian
3. ja tyylin valinnasta, budjetista, roolien ja työryhmän
4. miehityksestä jne.
5. Keskustelut lavastajan kanssa rakennelmista ja aikuperäiskuvauspaikoista
6. sekä näiden sisustamisesta ja teknisestä toteuttamisesta
7. ja värien käytöstä
8. Neuvottelut puvustajan ja meikkaajan kanssa värivalinnoista
9. ja meikkaustekniikasta
10. Neuvottelut tuotantopäällikön kanssa budjetista,
11. kuvausaikatauluista, tekniikasta ja kuvausryhmästä
12. Kuvauspaikkojen etsintä yhdessä ohjaajan ja lavastajan
13. kanssa, kuvauspaikkojen lopullinen valinta
14. Teknisen välineistön valinta: kamerat, filmimateriaali,
15. valaistus, ajovaunu, puomi
16. Kuvausryhmän valinta ja sen vastuualueet: kuvaajat, lisäryhmät
17. (vrt 2nd unit), valaisijat jne.
18. Näyttelijöiden, pukujen, meikkien, rekvisiitan ja kuvauspaikkojen
19. koekuvaukset
20. Kameroiden, objektiivien, filmimateriaalin ja laboratoriotöiden
21. testaus

2. KUVAUKSET

1. Yhteistyössä ohjaajan kanssa pääkuvaaja laatii dramaturgisen ja optisen suunnitelman juonen kulusta, kohtausten kuvajaosta sekä kameraliikkeistä ottaen huomioon tyylillisen yhtenäisyyden
2. Valaistuksen suunnittelu

• tukemaan näyttelijöiden ja kuvassa olevien henkilöiden taiteellista vaikutelmaa
• yksityiskohtien ja koko teoksen taiteellisen muodon aikaansaamiseksi, luomalla dramaturgian kannalta välttämättömiä
• esteettisiä ja emotionaalisia tunnelmia ja
• taiteellisen ilmeen antaminen kuvauspaikoille ja rekvisiitalletila- ja syvyysvaikutelman avulla, keskittymällä juonitasolle ja olennaisiin yksityiskohtiin sekä korostamalla vuoden- ja vuorokaudenaikoja

3. Erikoisefektien luominen värin, kontrastin ja valotuksen standardien ulkopuolella
4. Päättäminen kameran paikasta, kuvarajauksesta ja kuvakompositiosta yhdessä ohjaajan kanssa

A ottaen huomioon seuraavat taiteelliset näkökohdat:

• näyttelijöiden ja kuvauspaikkojen kuvauksellisuus ja
• teho
• dramaturgiset ja emotionaaliset vaikutelmat ja tehokeinot
• kuvassa olevien henkilöiden ulkonaiset ja sisäiset suhteet
• perspektiivi ja kolmiulotteisuus
• keskitys, painotus tai oleellisen ja epäoleellisen näkeminen

B ja seuraavat tekniset näkökohdat:

• terävyys, epäterävyys, syväterävyys
• kameroiden ja objektiivien valinta ja käyttö
• erikoisefektit ja suodatus

5. Päivän aikana kuvatun materiaalin tarkastaminen ja valinta
6. yhdessä ohjaajan ja leikkaajan kanssa.
7. Teknisen välineistön ja laboratoriotöiden jatkuva valvonta
8. Kuvausryhmän johtaminen ja opastaminen
9. Kameraosaston talouden pitäminen budjetin rajoissa

3. JÄLKITYÖT

1. Neuvonta erityistapauksissa koskien leikkaamista ja trikkejä
2. Valo- ja värimäärittely (laboratorio tai Colour-Matching)

• tukemaan filmin esteettistä ja dramaturgista ilmettä
• yksittäisten kuvien valo- ja värimäärittely työkopion mukaan

3. Filmin kopioiden tai videonauhan hyväksyminen

IV KOULUTUS

Pohjakoulutuksena kuvaajan ammattiin sopii:

• elokuva- ja valokuvakorkeakouluissa suoritetut loppututkinnot tai vastaavat ammatilliset opinnot
• valokuvaajan käytännön työssä hankkima ammattikokemus
• oppisopimus ja käytännön harjoittelu laboratorioissa, joissa on hankittu laajat tiedot kaikista eri työvaiheista
• useamman vuoden kokemus kamera-assistenttina, erityisesti materiaaliassistenttina, kamera-assistenttina ("skarpparina") ja operatöörinä

Erityisen tärkeää on hyvä yleissivistys; mahdollisesti teatteritieteen, taidehistorian tai arkkitehtuurin opintoja tai taiteen harjoittamista

V. AMMATIN HARJOITTAMINEN 1

On mahdollista toimia joko

1. VAPAANA AMMATINHARJOITTAJANA,

• jolloin työ on vaihtelevaa ja määräaikaista erillisissä tuotannoissa kotimaassa ja ulkomailla.
• Taloudellinen riski on suuri ja se perustuu kysynnän ja tarjonnan lakiin,

tai

2. VAKITUISESSA TYÖSUHTEESSA

• radiossa, televisiossa tai yksityisessä tuotantoyhtiössä.
• Taloudellinen riski on pieni.
• Työolosuhteet on määritelty pitkälle työehtosopimuksiin.

Vrt. Toimenkuvat.

Elokuvaaja: Ammattikuvaus [Elokuvaaja - Ammattitieto - Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)]